Vietämme yhdessä ihanan loppukesän joogapiknik-hetken Haagan Kauppalanpuistossa pe 13.8. klo 17 alkaen. Ohjaan siellä kesäisen virtaavan flow-harjoituksen, joka herättää ruokahalun piknik-herkkuihin. Lue alta lisää joogapolustani ja ilmoittaudu mukaan kesäiselle piknikille!
Joogariina
Minut ohjasi joogaopettajakoulutukseen halu syventää omaa harjoitustani. Opettaminen ei tuntunut omalta jutulta, ei edes vaihtoehdolta. Joogaopettajathan ovat notkeita, eteerisiä, akrobaattisia ja nuoria! Kunnes koulutuksen aikana ymmärsin, että vain murto-osa ihmisistä on notkeita, eteerisiä, akrobaattisia ja nuoria ja minun suurin antini voisi matolla olla juurikin kaltaisilleni – työelämässä uupumuksen rajoilla sinnitteleville. Harjoitukseni ovat kannustavan haastavia ja huumori seuraa aina matkassa mukana. Joogaa teet itsellesi, et muille.
Joogariina – that’s me. Olen Riina, maalaisperheen 5-tyttärisen perheen kuopus, joka ohjautui aikanaan lukion kautta kauppakorkeaan, olinhan hyvä kielissä ja matikassa enkä oikein tiennyt mitä muuta olisin halunnut tai osannut. En ole lainkaan niitä tyyppejä, jotka tietävät jo lapsena, mitä haluavat aikuisena tehdä. Sen sijaan olen tehnyt isot elämänpäätökset aina hyvinkin intuitiolla, pidempiä suunnitelmia tekemättä ja se on osoittautunut itselleni sopivaksi ja kantanut minut siihen missä nyt olen – ja varmasti myös eteenpäin.
Tein pitkään töitä taloushallinnon ja projektijohdon tehtävissä. Olin ahkera ja sitkeä ja etenin mukavasti. Minuun luotettiin ja sain pala palalta lisää vastuita. Usein en juurikaan etukäteen ymmärtänyt millaisiin vastuisiin olin tarttumassa, ehkä hyvä niin. Sain tehdä töitä niin maailman suurimmissa yhtiöissä kuin olla mukana kasvattamassa kotimaista perheyhtiötä moninkertaiseksi kooltaan, seurata ja ohjata sen laajentumista moneen eri maahan osana pörssiyhtiön johtoryhmää. Sain neuvotella isoista sopimuksista hankalissa ja vaativissa paikoissa ja ohjata timanttista asiantuntijatiimiä. Nämä vuodet olivat hyvin kasvattavia, mutta lopulta myös hyvin raskaita. Olin oppinut kotoa hiljaisen ahkeruuden ja puurtamisen kulttuurin. Ihmisen kuuluu tehdä töitä – paljon. Aluksi tein enemmän kuin minulta odotettiin, mutta lopulta koin, etten ehtinyt mitenkään tehdä kaikkea mitä piti. Tein töitä yömyöhään, univelat kasvoivat, mutta minä puursin. Olen aina pärjännyt vähillä yöunilla, mutta nyt taaksepäin peilaten nuo vuodet olivat pelottavankin raskaita.
En nuorempana ollut mitenkään liikunnallinen, aktiivisempi liikunta tuli elämääni vasta yli 20-vuotiaana ja kun työtahti kiristyi, kompensoin sitä liikkumalla lisää. Kävin ahkeraan juoksulenkeillä ja kuntokeskuksen tunneilla ja ensimmäiselle joogatunnilleni päädyin puolivahingossa venyttelemään kovatahtisen tunnin jälkeen. Pian paljastui että kyse oli jostain ihan muusta. Hot-salissa tehty 90-minuuttinen flow-harjoitus olikin todella fyysinen ja sai minut nöyrtymään täysin. Stereotyyppinen ennakkokuvani joogasta romuttui melko äkkiä, samalla (onneksi) romuttui myös oletukseni, että joogaopettajat ovat ”tietynlaisia”. Oma opettajani oli lempeän vaativa ja hyvin inhimillinen ja lähestyttävä.
Yhtä aikaa hyvin yksinkertaiset, mutta vaativat liikkeet koukuttivat minut melko nopeasti ja joogasta tulikin tärkeä osa elämääni. Pikkuhiljaa joogatuntien määrä kalenterissa kasvoi ja kovatempoinen liikunta vastaavasti väheni. Samalla kiinnostuin myös joogan taustasta ja muista puolista kuin asanaharjoituksesta. Huomasin voivani paremmin ja nukkuvani paremmin. Myös mieli oli jotenkin vähemmän kakofoninen. Kun joskus joogasta tuli pidempi tauko, huomasin sen heti myös omassa olossani. Lopulta jooga toi minulle rohkeutta kulkea läpi isojenkin elämänmuutosten ja se ohjasi minut opiskelemaan myös opettajaksi.
Aurinkoa asanaan!
Tämän lausahduksen kirjoitin aikanaan ylös opekoulutuksen muistivihkoon, kun mietimme omaa identiteettiämme opettajina. Mietin asioita, mitä itse olen joogasta saanut ja millaisena haluan joogaa edelleen eteenpäin opettaa. En ole koskaan samaistunut kauniisti mantraaviin opettajiin, tunneillani suusta tulee usein sammakoita ja huumorikin on parhaimmillaan huonoa.
Koen, että ennen kaikkea jooga on tuonut itselleni paitsi tilaa korvien väliin keskellä arjen kakofoniaa, myös hyvän mielen. Olen usein purskahtanut matolla nauramaan, yleensä omille kömmähdyksilleni. Monet herkistymisetkin olen kokenut joogamatolla. Kaikkineen minusta tunteet kuuluvat myös joogaan ja niiden näyttäminen on hyvinkin ok. Olen kuullut oppilailta olevani luonteeltani aurinkoinen ja että tunneillani saa hyvän olon sekä mielen. Pyrin aina näkemään ihmisissä ja asioissa niiden hyvät puolet, ehkäpä se heijastuu myös opetukseeni.
”Aurinkoa asanaan!” onkin seurannut minua alusta asti ja siitä on tullut tietyllä tavalla mottoni. Se ei tarkoita, että elämä matolla olisi ruusunpunaista ja ihanaa, eikä sen kuulukaan olla. Jooga on haastavaa ja etenkin silloin, kun sen harjoitus jää epäsäännölliseksi. Vaatii mielenlujuutta avata matto, mutta on myös huojentavaa, että matolla saa olla aina oma itsensä ja itkut ja naurut kuuluvat myös osaksi harjoitusta. Huojentavaa on myös se, että kyse on juurikin harjoituksesta. Et ole eikä sinun todellakaan tarvitse olla koskaan valmis. Matolle voit astua pitkänkin tauon jälkeen. Jooga ei luo odotuksia, vain sinä itse.
Oletkin jo löytänyt kotisivuilleni, surffaile näillä ihmeessä säännöllisesti jos tuntini kiinnostavat! Kaikki joogatuntini löydät tuntikalenterista, siellä on suorat linkit eri paikkojen varausjärjestelmiin. Kotisivujeni whatsup-osiossa infoilen ajankohtaisista asioista. Somessa löydät tilini @joogariina-nimellä ja julkaisen silloin tällöin ilmaisia tunteja myös Joogariinan YouTube-kanavalla. Siellä voit tutustua opetustyyliini ja lähteä mukaan mattomatkalle kanssani.
Minä riitän – sinä riität
Jooga
Opiskelin Roots to Rise -joogakoulutuksessa 2017-2018. Valmistuin Vinyasa Flow -opettajaksi (RYT200) ja sen jälkeen olen laajentanut osaamistani opiskelemalla Yin-joogan, ilmajoogan sekä Yin Tonics -ohjaajaksi. Olen kiinnostunut monenlaisista joogan suuntauksista, mutta vinyasa flowsta olen löytänyt itselleni sopivan vapauden tehdä omanlaista harjoitusta ja tunteja. Flow-tunti on aina erilainen ja opettajansa näköinen. Joskus vahvan dynaamista, joskus kepeän virtaavaa ja joskus hyvinkin lempeää ja tutkailevaa. Kuitenkin aina hengityksen mukana liikkuvaa. Dynaamisemman flown vastapainona yin-jooga on se tärkeä vastapaino – irtipäästävä, lempeä ja kuunteleva harjoitus, jossa mieli astuu matkustajan paikalle ja keho ohjaa.
Valmistumiseni (huhtikuussa 2018) jälkeen olen ohjannut reilut 1500 joogatuntia lähiopetuksena Helsingissä, Tampereella, Nokialla ja verkon välityksellä. Lisäksi olen kuvannut kotijoogeille kuukausijoogapaketteja ja verkkokursseja n. 100 opetuksen verran. Tuntini ovat (sanovat) yleensä melko fyysisiä, mutta eivät aina. Flowhun kuuluu kuitenkin tietynlainen tekemisen meininki ja se, että tunnin jälkeen keho on väsynyt, mutta myös virkistynyt. Reittejä siihen on monenlaisia, mutta pyrkimykseni on rakentaa tunnit sattvisiksi eli että olotila harjoituksen jälkeen olisi tasapainoinen ja mieli selkeytynyt.
Joogapiknik
Kauppalanpuistossa joogaamme virtaavan kesäisen flow-harjoituksen. Annan vaihtoehdot niin ensikertalaisille kuin kokeneemmille joogeille. Harjoitus puistossa on kuitenkin ennen kaikkea hyvänolon harjoitus, ei lankutussessio 🙂 Jos sää on sateinen, joogaamme yhdessä verkossa ja nautimme piknik-eväät kotona.
Lue lisää joogapiknikistä ja ilmoittaudu mukaan! Huomaathan, että ilmoittautumisesi on sitova, mutta voit luovuttaa paikan edelleen ystävälle, jos estyt osallistumasta. Lisäinfoa: Joogapiknik Kauppalanpuistossa
Kuvat otti osaava Enna Palonen (@ennagraphy). Enkös vaan näytäkin jopa hieman eteeriseltä..? 🙂